Väinö Linna: TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA
Ensi-ilta Suomenlinnan Hyvän Omantunnon linnakkeessa 7.6.2006.
Täällä Pohjantähden
alla on kuvaus nuorten aikuisten kapinasta kokemaansa vääryyttä
vastaan. Se on kertomus suomalaisesta raivaajahengestä, peräänantamattomuudesta,
suomalaisesta riemusta, mutta myös suomalaisesta vihasta, joka Väinö
Linnan sanoin on "kuin suolampi: musta, kylmä, syvä ja
samea".
Väinö Linnan romaanitrilogian 1. ja 2. osasta sovittanut Jorma Kairimo
Ohjaus Pekka Milonoff
Lavastus Eeva Ijäs
Pukusuunnittelu Niina Pasanen
Musiikki Kalle Chydenius
Valosuunnittelu Jukka Kuuranne
Maskeeraus ja peruukit Riikka Virtanen
Valokuvat Riikka Palonen
Rooleissa:
Matti Onnismaa
- Jussi Koskela
Sari Mällinen - Alma Koskela
Juho Milonoff - Akseli Koskela
Eero Milonoff - Aku Koskela
Pekka Valkeejärvi
- Otto Kivivuori
Marja Packalén - Anna Kivivuori
Niko Saarela - Janne Kivivuori
Jarkko Lahti - Oskari Kivivuori
Eeva Soivio - Elina Kivivuori
Erkki Saarela
- Lauri Salpakari
Rea Mauranen - Ellen Salpakari
Hannu-Pekka Björkman
- Räätäli Adolf Alexander
Halme
Taisto Reimaluoto
- Anttoo Laurila
Lotta Lindroos - Elma Laurila
Ursula Salo - Aune Leppänen
Rauno Ahonen - Töyryn
isäntä
Jari Virman - Arvo Töyry
Jouko Puolanto - Paroni
/ Nimismies
Ville Vierikko
- poliisi
Lassi Vierikko - poliisi
Arvosteluista poimittua:
"Helsinkiläisen KOM-teatterin ensimmäinen kotimainen näytelmä
esitettiin Suomenlinnassa kesällä 1971. Nyt, 35 vuotta myöhemmin,
teatteri palaa juurilleen ja tuo Susisaaren Hyvän omantunnon linnakkeen
näyttämölle klassikon Täällä Pohjantähden
alla.
Uusi sovitus pyrkii reippaaseen irtiottoon Väinö Linna suurteoksesta.
Se on tehty nuorten näkökulmasta. Tarina kertoo nuorten kasvusta
vastuunottoon ja taistelusta epäoikeudenmukaisuutta vastaan."
- STT, Maarit Jaakkola, Kainuun Sanomat 2.6.2006
"Itse esitys on vaikuttavaa teatteria. Jo esityspaikka tarjoaa
hyvät edellytykset oikeaan tunnelmaan, olihan Suomenlinna yksi vuoden
1918 vankileireistä. Kivimuurien keskellä nähdään
pakahduttavia kohtauksia, suurta näyttelemistä ja mieleenpainuvia
hahmoja KOM-teatterin parhaiden perinteiden mukaan."
- Juhani Koivisto, Ilkka 13.6.2006
"Väinö Linnan tekstien kaikkitietävä kertoja
ja kuvailija on lopullisesti demokratisoitu KOMin versiossa. Vuorotellen
ja paikoitellen kesken omien repliikkiensäkin näyttelijät
puhkeavat kertomaan itsestään ja motiiveistaan ulkopuolisen
silmin. Ratkaisu toimii ja jos mahdollista, lisää entisestään
Linnan tekstin moniäänisyyttä."
- Liisa Kukkola, Etelä-Saimaa 9.6.2006
"Kalle Chydeniuksen musiikki tukee Milonoffin tulkintaa tyylikkäästi.
Musiikki tehdään pääosin puupalikoilla, mukulakivillä,
ihmisäänillä ja terästangoilla. Näyttelijät
ovat koko ajan näyttämön laidoilla ja kommentoivat tapahtumia
ääntelyllä ja katseilla."
- J.T. Laakso, KirjaIN 1/2006
"Eeva Ijäksen suunnitteleman lautalavastuksen symboleina koivuihin
solmitaan punaiset tai valkeat nauhat. Suuri kivenmurikka on milloin pala
sielua, milloin torpparilta riistetty pellonkulma."
- Kirsikka Moring, Helsingin Sanomat 9.6.2006
"Loistokkaan onnistunut miehitys nostaa henkilöt esiin tapahtumien
virrasta. Näyttelijät piirtävät hetkessä tarkkaviivaisia
luonnehdintoja näyttelemistään henkilöistä."
- Outi Lahtinen, Turun Sanomat 9.6.2006
"Esiin on nostettu yksilöt ja heidän kauttaan historian
suuret tapahtumat. Hienoimmin tilanne kiteytyy Laurilan häädössä
torpastaan kun Taisto Reimaluodon esittämä Anttoo ja virkavalta
ovat vastakkain. Vakuuttava näyttelijäntyö tuo ihmiskohtalot
lähelle katsojaa ja väkevä kohtaus nostaa palan kurkkuun."
- Juhani Koivisto, Ilkka 13.6.2006
"Uudessa Täällä Pohjantähden alla -tulkinnassa
Halmetta näyttelee Hannu-Pekka Björkman, joka onkin ehdottomasti
yksi esityksen kiintotähtiä. Björkman tekee pienin elein
hienoa, ehyttä ja sykähdyttävää työtä
siinä missä jotkut nuoremmat näyttelijät saavuttavat
samanlaisia tuloksia ja tehoja vain pykälää tai paria kovemmalla
energiamäärällä."
- Arto Aulavuo, Salon Seudun Sanomat 15.6.2006
"Todellisia löytöjä rooleihinsa ovat tulta ja tappuraa
täynnä oleva Elma (Lotta Lindroosin läpimurto) ja elämää
täynnä oleva Elina (Eeva Soivio)."
- Janne Villa, Kirkko ja kaupunki 22/2006
